Kävelykadulla iloitaan vedestä ja lämmöstä 22.5.
Toukokuun 22. juhlistetaan puhtaan juomaveden 100-vuotista ja huolettoman kaukolämmön 50-vuotista historiaa Jyväskylässä.
Kävelykadun kompassilla voi tutustua veden käyttäytymiseen vesilaboratoriossa. Lasten ja nuorten vesi- ja lämpölaboratorion esittelyistä vastaavat Jämsänkosken yläasteen taitavat 9C- ja 9D-luokat. Yleisön kanssa vedestä ja kaukolämmöstä keskustelevat myös Jyväskylän Energian asiantuntijat.
Lämpimän ja kylmän veden höysteeksi kompassilla on 22.5. tarjolla letkeää musiikkia Puhkupillit-orkesterin tapaan sekä partiolaisten pullakahvia ja mehua. Tilaisuuden juontaa tuttu JYP-ääni Janne Pöllänen. Miesenergiaa paikalle tuovat JJK-palloilijat Mikko Hyyrynen ja Juha Pasoja sekä JYP-kiekkoilijat Jussi Makkonen ja Filip Riska.
Perheen pienimpiä varmasti kiinnostaa Peukkulasta paikalle noin kello13 saapuvien Merirosvo Arpinaaman ja Noita Nokkosen tapaaminen.
Vuosisadan alussa 50 litraa päivässä per henkilö
Kun Jyväskylän vesijohtoinvestointia esiteltiin asiasta päättäville ”Herra Valtuumiehille” helmikuussa 1910, laskettiin henkilöä kohden vuorokaudessa tarvittavan vettä 50 litraa. Asukkaita kaupungissa oli tuolloin 3500. Nykyisin vettä kuluu henkilöä kohden noin kolminkertainen määrä.
Syrjälän talon takana sijaitsevasta notkosta päätettiin johtaa vettä Jyväskylän keskustaan, jonne vuosina 1910 – 1913 rakennettiin vesijohto. Tämän päivän Jyväskylässä on Jyväskylän Energian vesiverkossa 789 kilometriä vesijohtoa. Jätevesiviemäriä on 781 ja hulevesiviemäriä 319 kilometriä.
Vesihuolto alkoi yhdestä vedenottopaikasta, jossa oli kuusi kahden tuuman putkikaivoa. 30-luvulla vettä otettiin Vasikkalammesta ja Tuomiojärvestä. Nykyisin vedensaantia turvaavat Vuonteen tekopohjavesilaitos, Viitaniemen pintavesilaitos sekä seitsemän pienempää pohjavesilaitosta.
Pelkkä Harjun vesitornin luoma paine ei enää riitä veden kuljettamiseen jyväskyläläiskoteihin. Tukea tarjoavat 11 ylävesisäiliötä ja 35 paineenkorotuspumppaamoa eri puolilla kaupunkia. Likavedelle vauhtia kohti Nenäinniemen puhdistamoa antaa 204 jäteveden pumppaamoa.
Kaukolämmitys alkoi hakkeella 50 vuotta sitten
Jyväskylän Sähkölaitos aloitti kaukolämpötoiminnan vuonna 1960. Ensimmäinen haketta käyttävä kaukolämpölaitos Helsingin ulkopuolella 50 vuotta sitten oli juuri Jyväskylän Viitaniemeen rakennettu laitos.
Kaksi vuotta myöhemmin 1962 valmistui Savelan lämmitysvoimalaitoksen ensimmäinen vaihe. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto käynnistyi Savelan lämmitysvoimalaitoksessa vuonna 1974. Rauhalahden lämmitysvoimalaitos valmistui 1986.
Ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä korvataan öljy- ja sähkölämmitystä. Yhteistuotantoenergian maksimoimiseksi ja kaupungin lämmön riittävyyden turvaamiseksi Keljonlahdelle rakennetaan uutta voimalaitosta, joka valmistuu tänä kesänä.
Lämmön ja sähkön yhdistetyssä tuotannossa pystytään hyödyntämään jopa yli 90% käytettävästä polttoaineesta. Lämmön ja sähkön erillistuotantoon verrattuna yhteistuotanto säästää polttoaineita ja vähentää päästöjä 30%.
Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpökodissa. Nykyaikainen kaukolämmön tuotanto on Suomessa maailman huipputasoa, ja suomalainen kaukolämpö on saanut mittavaa kansainvälistä tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta.
Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Lämmin vesi johdetaan kiinteistön lämpökeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien avulla. Talot käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon.
Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa.
Sata vuotta vettä
Kertomuksia vedestä
Kaukolämpöäkin jo 50 vuotta
Salainen sujahdus suihkuun
| 
