Kari Kauton mukaan Myllylampeen laskeva puro ja jyrkkä rinne tekevät putkituksesta haastavan työkohteen.

Eteläportin sähköasema on tervetullut vahvistus Keljonkankaan sähkönjakeluun

Vuoden kuluessa valtatie 9:n ja Sovella Oy:n väliselle tontille kohoaa uusi Eteläportin sähköasema. Sillä on tärkeä rooli alueen sähkönsaannin varmistamisessa, koska tulevaisuudessa asutus laajenee 9-tien länsipuolelle Kauramäkeen ja Eteläportin teollisuusalue tarvitsee yhä enemmän sähköä.

Eteläportin sähköaseman tontilla on jo täysi myllerrys päällä, vaikka aseman käyttöönotto tapahtuu vasta syksyllä 2010. Lokakuussa alkaneista maanrakennustöistä kielivät hiekkakasat, kauhakuormaajat ja kuorma-autot. Asemarakennuksen pohja on jo valmiina, mutta seiniä ja kattoa se saa odottaa vielä tovin. Sähkösuunnittelu aloitettiin jo viime kesänä.

Ensi keväänä alkaa mittavan hankkeen toinen vaihe, kun Keljonlahdella alkaa 110 kV:n (kilovoltin) kaapelin rakentaminen Eteläportin sähköasemalle.
- Eteläportti on yksi merkittävimpiä JE-Siirto Oy:n uudishankkeita tänä ja ensi vuonna. Kustannukset ovat lähes 3,5 miljoonaa euroa, JE-Siirto Oy:n johtaja Kari Kautto kertoo.

JE-Siirto operoi Jyväskylän Energia Oy:n omistamaa sähköverkkoa.
110 kV:n / 20 kV:n sähköaseman toimittaa ABB Oy.  Kauppaan kuuluvat maanrakennustyöt sähköasemarakennuksineen, 3-kenttäinen 110 kV:n kytkinlaitos sekä 20 kV:n kojeisto. Myös sähkösuunnittelu ja laitteiden koestus toimitetaan ABB:ltä Vaasasta.

Sähköasemia ei nouse kuin sieniä sateella: Toistaiseksi uusin sähköasema rakennettiin Hämeenlahteen vuonna 1990 ja sitä edellinen, Tourulan sähköasema, kohosi rantaväylän ja radan varteen vuonna 1982. Eteläportin sähköaseman valmistumisen jälkeen saattaa uusi asema nousta lähivuosina Nisula - Taulumäki-alueelle.

Testi, testi…

Seuraavien kuukausien aikana muun muassa viimeistellään 4 000 neliön suuruisen tontin maanrakennustyöt, rakennetaan betoninen kojeistorakennus, tehdään päämuuntajan perustukset, pystytetään kytkinkenttä, asennetaan kojeistot ja vastaanotetaan sähköaseman ”sydän”, päämuuntaja. 
Ennen kuin asema pääsee tositoimiin, kaikki johdotukset ja laitteet on koestettava eli testattava. Koestus tehdään muun muassa suojauslaitteille, niin sanotuille suojareleille. Niiden tarkoitus on estää henkilövahingot ja suojata verkkoa vaurioilta häiriötilanteessa. Ennen käyttöönottoa kaiken on toimittava just eikä melkein.

Ei vara venettä kaada

9-tien länsipuolella sijaitsevat Eteläportin teollisuusyritykset tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Tämän lisäksi Keljonkankaan suuri asukasmäärä sekä Eteläportin ja Ylämyllyjärven väliin kaavailtu uusi Kauramäen asuin- ja työpaikka-alue lisäävät sähköntarvetta.

Tällä hetkellä Keljonkankaalle ja Eteläporttiin syötetään sähköä Keljon sähköasemalta lähteviä 20 kV:n johtoja pitkin. Tulevaisuudessa nämä ”piuhat” eivät riitä tehomäärien siirtämiseen, minkä vuoksi Eteläportin sähköasema ja Keljonlahden voimalaitokselta lähtevä 110 kV:n kaapeli ovat tervetulleita vahvistuksia verkkoon.

- Uuden aseman käyttöönoton myötä sähkön toimitusvarmuus paranee entisestään, koska Eteläportti pystyy tukemaan häiriötilanteessa muun muassa Keljon ja Hämeenlahden sähköasemia, Kautto selvittää.
Keljosta Keljonkankaalle sähköä syöttävät 20 kV:n johdot eivät vetäydy eläkepäivien viettoon, vaan ne jäävät varayhteydeksi asemahuoltoja ja mahdollisia häiriöitä varten.

Tulevaisuuden sähköverkko

Eteläportin sisuksista löytyy uusinta uutta tekniikkaa, joka on jo Ruotsissa yleisesti käytössä. Asemalle on tilattu laitteisto, joka seuraa verkon toimintaa. Se ilmaisee, jos verkossa tapahtuu muutoksia, joista voisi syntyä maasulkuvikoja. Laitteisto esimerkiksi huomaa herkästi, jos maassa oleva kaapeli alkaa vikaantua kaapelin eristyksen heikentyessä.

- Laitteiston avulla on mahdollista estää alkavien vikojen muodostuminen pysyviksi vioiksi. Aikaisemmin on ollut tärkeää erottaa vika nopeasti verkosta ja korjata se, mutta tulevaisuudessa on vielä tärkeämpää hallita sähköverkkoa siten, ettei vikoja syntyisi ollenkaan, Kautto kertoo.

- Sähköverkkobisnes ei ole enää konservatiivista toimintaa, vaan ala digitalisoituu vinhaa vauhtia. Alalle haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla tiedämme yhä paremmin, mitä verkossa tulee tapahtumaan. Käynnissä on Smart Grid -tutkimushankkeita, joissa selvitetään älykkään sähköverkon käyttömahdollisuuksia. Yksi hyödyllinen tutkimusalue on automaattisen mittarinluennan kehittäminen. On pelkästään positiivista, että alalla tapahtuu huimaa kehitystä. Se tulee näkymään asiakkaillemme palvelun laadun paranemisena, Kautto painottaa.

Sitä ei voi ylittää - täytyy mennä ali!

Teksti ja kuva: Miia Kantola